ROOLITUS TEHTY

Nyt on Sokea Piste saatu roolitettua. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan niin sulavasti kuin olin ajatellut.

Casting 1 pidettiin tiistaina 26.3.2019 Tampereen pääkirjasto Metson kokoustilassa. Olin kutsunut 30 hakijasta kymmenen, joista lopulta 7 pääsi paikalle. Näiden hakijoiden kesken pidimme rennon tilaisuuden, jonka lopputulemana valitsin kolme näyttelijää. Vielä siis uupui kolme.

Toinen casting tuli ajankohtaiseksi toukokuussa 2019, ja se järjestettiin tiistaina 28.5.2019 Tampereen Mediapoliksen koukoustilassa. Tähän castingiin sain 19 hakemusta, joista 6 kutsuin casting-tilaisuuteen. Tämän castingin myötä sain valittua loputkin näyttelijät työryhmäämme. Lisäksi olin kutsunut tähän tilaisuuteen haastateltavaksi tulevan valo-ja ääniteknikkomme Suzanne Sommarin, joka osoittautui oikein päteväksi kyseiseen tehtävään.

Näyttelijävalintojen jälkeen olin tyytyväinen kokoonpanoon ja ilmoitin työryhmän Tampereen Teatterikesän Muu Ohjelmistoon, jonne menemme 6.8.2019 klo 17-19 lukemaan avoimet lukuharjoitukset, jonka jälkeen luvassa on keskustelutilaisuus näytelmän aiheista. Puhujina Outi Alanen (näyttelijä ja kokemusasiantuntija Narsistien Uhrien Tuki ry:stä), Arto Kumanto (näytelmään musiikin säveltänyt säveltäjä) ja Sirkku Heinäluoto (Näkövammaisten liitosta).

Matkaan tuli mutkia.

Miespäärooliin valittu henkilö ilmoitti, että hän ei pysty taloudellisten syiden vuoksi osallistumaan näytelmän harjoituksiin niin usein kuin rooli vaatii. Tämän vuoksi jouduin tekemään pikaisen päätöksen siitä, että hän ei voi enää jatkaa työryhmässä tämän syyn vuoksi. Niinpä alkoi pohdinta, mistä saisin hänen tilalleen uuden näyttelijän?

Onneksi casting 2 oli hakenut videoiden muodossa eräs mieshenkilö, joka haki silloin avoinna olevaan Aatoksen, eli miespääroolin Tuomaksen, veljen rooliin. Tämä hakija oli hyvä, mutta liian samantyyppinen kuin Tuomaksen roolin esittäjä. Tahdoin veljeksistä erilaiset keskenään. Niinpä en valinnut häntä. Mutta nyt kun Tuomaksen rooli vapautui, minun ei tarvinnut kauaakaan asiaa miettiä, vaan kysyin heti tältä hakijalta, tahtoisiko hän tehdä miespääroolin.

HÄN OTTI ROOLIN VASTAAN!

Ilokseni voin nyt kertoa, että uusi miespääroolin tekijä on Jere Saarela!
Muut näyttelijät ovat:
Nelli Sinisalo – Linnea
Ida Virkkala – Laura
Mitja Ohtola – Aatos
Pekka Kari – Kajaniemi / Erkki
Kati Mykkänen – Tupu / Jutta

Valo-ja ääniteknikko – Suzanne Sommar

Nyt vain ilolla kohti heinäkuuta, jolloin harjoitukset alkavat!

CASTING 2

Ensimmäinen casting toi kolme upeaa näyttelijää mukaan työryhmään mutta vielä puuttuu toiset kolme. Niitä lähdetään metsästämään toisessa castingissä 28.5.2019.

Ilmoittaudu mukaan 21.5. mennessä. Castingiin valituille ilmoitetaan erikseen.

Kotimaan Matkailumessut 2019

Aikaa on jälleen vierähtänyt tovi ja näyttelijöiden castingkin saatiin pidettyä. Hakemuksia näytelmään tuli vähän yli 40 ja heidän joukostaan kutsuin 10 Tampereella järjestettyyn casting-tilaisuuteen. Osa estyi tulemasta, mutta saimme pidettyä oikein mukavan tilaisuuden seitsemän hakijan ja valokuvaajamme Liisa Mäkisen kanssa. Seuraavat kuvat ovat Liisan käsialaa.

Repliikkien lukeminen voi olla välillä myös vakavaa ja jännittynyttä.
Ja myös hauskaa 🙂
Sokeaa ei ole ihan yksinkertaista näytellä.
Se laittaa ohjaajan pohtimaan, kun eri henkilöt lukivat vuorotellen samaa roolia, kuka olisi sopivin?
Ja minähän olen siis tuo keskimmäinen pohdiskelija kuvassa.

Valinta oli vaikea. Kuka sopisi rooleihin parhaiten, keiden välillä oli paras kemia, mitä tahdon roolihenkilöiltä. Vaikka näyttelijä olisi loistava, hän ei välttämättä sovi juuri siihen rooliin, jota haetaan. Löysin tilaisuudesta lopulta kolme näyttelijää ja kolme vielä uupuu. Järjestän jossain kohti kevättä uuden tilaisuuden, josta toivon löytäväni loput kolme. Paljastan koko työryhmän vasta kun olen saanut kaikki näyttelijät, joten odottakaa vielä hetki.

Käsikirjoitus sentään on valmis. Toki teen siihen vielä pieniä korjauksia, mutta muuten se on valmis. Vielä pitää näyttelijöiden lisäksi löytää valo-ja äänimies.
Niin ja esityspaikaksi on varmistunut Tampereen Tukkateatteri, Laukontori 12.

Näytelmään on sävelletty uutta musiikkia! Säveltäjä Arto Kumanto oli heti kanssani samalla aaltopituudella näytelmän musiikillisen linjan kanssa ja hän työsti hyvin kivuttoman oloisesti minulle useita pianokappaleita, joita tullaan kuulemaan näytelmässä roolihenkilöiden sävellyksinä sekä tunnelman luojana.

Ja sitten siihen päivän aiheeseen. Nyt viikonloppuna 12.-14.4.2019 Tampereen Messukeskuksessa on Supermessut, joissa olemme mukana Kotimaan Matkailumessujen puolella. Tulen jakamaan flyereita näytelmästä, on siellä myös lippuarvontaa ja minä 🙂 Olisi hienoa, jos tulette moikkaamaan ja juttelemaan. Ja onhan messuilla paljon muutakin nähtävää. Nähdään siis siellä!

-Suvi

https://www.supermessut.fi/fi/


Kokemusasiantuntija

Tervehdys ystävät!

Näytelmän käsikirjoittaminen on ollut nyt hetken odotusaulassa mutta nyt pääsen jälleen asian äärelle.

Tässä on ollut omassa elämässä kaikenlaista hässäkkää, muutto, koiran ruokamyrkytys ja uusien työkuvioiden alkaminen mutta kaikesta on nyt aika hyvin selvitty ja päästy uuteen elämänrytmiin kiinni, melkein 🙂 Tällä hetkellä saan nauttia ihanasta näköalasta omalle pihalle ja vieressä loikoilee 7 kuukautta vanha novascotiannoutajapentu, aikalailla jo terveenä. Kyllä on huoli suuri kun oma rakas lemmikki sairastuu, ja vielä noin pikkuisena. Mutta siitä on selvitty!

Sain tänään aivan loistavia uutisia! Olen ollut yhteydessä Näkövaimmaisten liittoon liittyen sokeuteen ja samalla kerroin heille koko näytelmän idean. Liitossa ollaan oltu niin ihania, että he etsivät pitkään minulle kokemusasiantuntijaa, jonka yhteystiedot voisivat minulle lähettää ja nyt se tapahtui! En voinut uskoa kun luin heidän viestiään, näin se menee:
” Hei! Voit ottaa yhteyttä (hänen nimensä ja sähköpostiosoite). Hän on muusikko, musiikkipedagogi, kirjoittaja, roolipelinharrastaja ja vaikka mitä ja uskon, että hänestä olisi teille paljon hyötyä. Ja siis sokea. ”

Voitteko kuvitella!? Tämä ihminen on kaikkea sitä, mistä tarvitsen lisää tietoa, jotta voin kirjoittaa uskottavan näytelmän. Nyt seuraavaksi, kun olen tämän jutun julkaissut, olen häneen yhteydessä ja kerron sitten taas, mitä sain selville. Mutta yksi juttu on jo tullut Liitosta tietooni. Tiesittekö, että näkövammaiset voivat kirjoittaa itsekin pistekirjoitusta pistimen ja sabluunan kanssa mutta suurin osa tekee sen digitaalisesti kirjoituskoneella, tietokoneella tai kännykällä! Siis hä? Tällainen reaktio minulle tuli, kun luin tätä viestiä. Mutta ei siinä kaikki! Tiesittekö, että esimerkiksi iPhonessa voi muuttaa kosketusnäytön pistekirjoitusnäppäimistöksi? Mä en todellakaan tiennyt ja edelleen ihmettelen, miten se tapahtuu??? Jos joku teistä lukijoista osaa tämän minulle vielä paremmin selventää, tai lähettää vaikka kuvan tällaisesta pistekirjoitusnäytöstä, niin mun olisi paljon helpompi tämä ihme vielä ymmärtää.

Kaikkea uutta ja ihmeellistä sitä saa tietää, kun vain kysyy. Nyt otan yhteyttä kokemusasiantuntijaani ja tulen varmasti yllättymään vielä monta kertaa 🙂

Hyvää päivää kaikille! Kuullaan taas 🙂

-Suvi

Käsikirjoittaminen START

Tänään alkoi näytelmän Sokea Piste käsikirjoittaminen. Mulla on ollut näytelmän idea muhimassa jo monta kuukautta, mutta nyt aloin ideoimaan kohtauksia paperille. Itselläni ei ole tuttuja, jotka olisivat sokeita, joten lähdin kyselemään Näkövammaisten liitosta millaista on olla sokea. Taisi joukossa olla muutama typeräkin kysymys, mutta kun en tiedä sokeudesta tai sokeana olemisesta mitään, niin ei kai silloin ole tyhmiä kysymyksiäkään.

Päällimmäisenä mielessä on, voivatko sokeat nähdä unia? Jos ihminen on ollut aina sokea, miten hän voisi nähdä unia, joissa näkee? Vai ovatko sokeiden unet vain erilaisia kuin näkevien? Tai jos on joskus nähnyt, niin näkeekö sellaisia unia, joissa maailma on sitä, mitä se oli silloin kun vielä näki? Ja näkeekö sokeat unensa värillisinä vai värittöminä? Näitä mietin.

Sitten kyselin taustatietoja säveltämisestä muusikkoystävältäni. Tai lähinnä, miten sokeat voivat tallentaa sävellyksiään, jos eivät näe esim.nuotinnusohjelmaa? Ja jos kyseessä on esimerkiksi jokin sinfoninen teos, niin onko realistista, että säveltäjä muistaa koko teoksen mielessään ja sitten vaikka soittaa / laulaa koko teoksen nauhalle, jolloin voi kuunnelluttaa sen muille, jotka voivat sen nuotintaa tai opetella kuulon kautta? Ja mitä muita työskentelytapoja sokeilla säveltäjillä on? Myös näitä mietin.

Mulle näytelmän käsikirjoittamisesta tekee mielenkiintoisen se, että saa ja pitää ottaa selvää asioista. Toki voi käsikirjoittaa näytelmiä, joiden aiheesta tietää niin paljon, että taustatietoja ei tarvitse erikseen enää kysellä ja etsiä, mutta uuden tiedon oppiminen on mielenkiintoista. Ja vielä sellaisen tiedon, jota ei välttämättä olisi lähtenyt kyselemään, ellei tekeillä olisi jokin projekti, johon tietoa tarvitsee. Mä olen myös sellainen kirjoittaja, että näen tapahtumat lavalla samalla kun kirjoitan niitä. Siten on helpompi lähteä näytelmää ohjaamaankin, kun on jo mielessään tilanteet nähnyt. Toki muutoksia tulee aina alkuperäisiin suunnitelmiin kun näytelmää aletaan harjoitella, mutta alustava runko on jo pohdittuna käsisvaiheessa.

Laitan tänne pätkiä käsikirjoituksesta sitten kun se alkaa löytämään muotoaan. Jännittävää 🙂

Palataan!

-Suvi

Matka alkaa!

Tästä alkaa matka kohti parrasvaloja, joiden loisteessa nähdään tarina naisesta ja miehestä. Perinteiseltä kuulostava tarina on kaikkea muuta kuin perinteinen rakkaustarina.
Onko rakkautta ollenkaan?

Narsisti, psykopaatti.
Sinisilmäisyys, syyllisyys.
Rakkaus ja valhe.
Hyväksikäyttö.
Taistelu, jossa ei ole varmaa voittajaa.

Tästä se alkaa, tervetuloa mukaan! -Suvi Vanhala

Placeholder Image